Pentueen emä Wilma oli yhteissijoituskoirani Mirja Lämsän kanssa. Wilmaa hankkiessamme minua kiinnosti ensisijaisesti paimennustaipumukset sillä sen molemmat vanhemmat on poropaimennustestattu hyväksytysti. Wilma onkin osoittanut paimennustaipumusta suorittaen FCI:n virallisen lammaspaimennustaipumuskokeen hyväksytysti (PAIM-T1) ja samoin poropaimennustaipumuskokeen. Se on myös luonnetestattu pistein +95 ja on laukausvarma. Wilman kanssa ei ole harrastettu varsinaisesti mitään, mutta se on täyttänyt tehtävänsä nuoren emäntänsä ensimmäisenä omana koirana ja lenkkeilykaverina. Wilma on käynyt kerran PLS:n katselmuksessa pentuluokassa ja virallisessa näyttelyssä saaden H:n. Se pysyy hyvin vapaana ihmisen lähellä ja on koirasosiaalinen. Wilmalta on tutkittu silmät ja polvet terveeksi 7.10.2014 ja se on luustokuvattu tuloksin kyynärät 0/0 sekä lonkat A/B. Lonkkakuvassa sivulöydöksenä on välimuotoinen lanne-ristinikama, mutta muuten Wilma on rakenteeltaan sopusuhtainen ja liikkuu hyvin. Wilma on polveutumisen perusteella terve prcd-PRA:n ja pompentaudin suhteen. TGA (kilpirauhasvasta-aineet) on negatiiviset eli ei pitäisi olla riskiä sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan ja kilpirauhasarvot muutenkin kunnossa. Wilma onkin ollut koko ajan terve eikä eläinlääkärillä ole tarvinnut vierailla terveystutkimuksia lukuunottamatta kuin rokotuksilla. Wilmasta enemmän sen omalla sivulla.
Pentueen isä Musta on työkoira Kiimingin
paliskunnassa. Sen emä oli työkoira Kemin-Sompion palkisessa ja isä on
poropaimennustestattu
hyväksytysti. Musta on elellyt porotöiden ohessa lähinnä kotikoiran
elämää,
kaverinaan vanhempi porokoira. Mustan lonkat on kuvattu tuloksella C/C
ja
silmät sekä polvet tutkittu terveeksi 21.11.2014. Se on ollut terveenä
lukuunottamatta korvatulehduksia jotka loppuivat vehnättömään ruokaan
siirtyessä. Rakenteeltaan Musta on vahvaluustoinen, mutta rungoltaan
hieman lyhyt ja takapää on pystyhkö ja niukasti kulmautunut. Musta
vietti meillä pari päivää astutusreissulla ja vaikutti oikein
hyvähermoiselta urokselta, solahti hyvin keskelle seitsemän koiran
laumaa eikä stressannut tärppipäiväisen nartun läsnäolosta. Mustalla ei
ole aiempia pentueita.
Pentueessa kertaantuu neljännessä polvessa harkitusti yksi
paimensukuisten 90-luvun kantakoira, Koutokeinosta kotoisin ollut narttu
Tjuorri. Tjuorri on periyttänyt paimennusominaisuuksia, sen jälkeläisissä on
vielä usean polven jälkeenkin nähtävissä hyvää kiertämistaipumusta ja
luontaista laumanlukutaitoa. Jos haluat lukea tarkemmin, miksi halusin teettää tämän pentueen selviää se täältä.
 |
| Wilma ja Musta |
Pentujen omat sivut:
Sääskisuon Poika Pohjantähti
Sääskisuon Tyttö Kuunsirppi
Sääskisuon Kuunkajon Neito
Sääskisuon Täysikuun Tytär
Sääskisuon Revontulten Herra
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti